Jätkien kanssa mallailtiin palat paikoilleen äärimmäisellä tarkkuudella. Mitä enemmän ukkoja sen tarkempi lopputulos.
Tekijämiehiä oli löytynyt jostain ja hitsauskopista putkahtikin ulos kelpo runko.
Vannetta sovittaessa todettiin sen menevän paikoilleen "aivan riittävän hyvin". Säätö onnistui suorastaan helposti ja tulihan se sieltä vielä ehjänä poiskin. Muutenkin runko vaikutti suoralta, jämäkältä ja toimintavarmalta. No vaikea tuota designia olisikaan kämmätä. Runkoryhmä 8 very happy. Päivän aikana valmistui toki huomattava määrä muutakin kilpurin osaa ja saattoi siinä muutama luentokin jäädä käymättä. Kuten hitsatessa aina, mopo lähti jossain vaiheessa keulimaan oikein kunnolla.
Raskinen meni nurkkaan häpeämään ja labrassa alkoi tapahtua kummia. Saatiin kuitenkin loppujen lopuksi kuskikin sopimaan sisälle. Sopihan se solikassakin.
Rusketusta ottaessa tallentui kameraan mielenkiintoinen rakennelma labran perimmäisessä nurkassa.
Vaikka verrattain tehokas päivä olikin, hommaa riittää vielä runsaasti. Seuraavaksi passataan ketjulinjaa ja poraillaan kiinnitysreikiä, tavoitteena rullaava runko mahdollisimman pian. Tallilla on nykyään nimikin. Mikä se on, selviää ensi jaksossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti