Haluatko olla 'luova' ja voittaa valmiilla jo monta kertaa aiemmin nähdyllä ratkaisulla (pakko jonkun niistä on voittaa, kun kaikki tuntuu tekevän samanlaisen), vai jollain OIKEASTI ENNAKKOLUULOTTOMALLA ja ERILAISELLA ratkaisulla.
Jos valitset ensimmäisen niin ei muuta kuin tilausta valmiista rungosta CAD-kuvina menemään ja kädet pystyyn 'kun luotiin uutta' : http://fmmc.kapsi.fi/ajokki_f.html Huikeaa luovuutta, etten sanoisi.
JOS kuitenkin ymmärrät käsitteen "tekninen suunnittelu" vähän eri tavalla kuin valmiiden ratkaisujen kopioimisen, eikä tämä vaihtoehto kuulostakaan niin hienolta, niin valitse erilainen, helpommin valmistettava, edullisempi ja kevyempi voittajarakenne! Eli RYHMÄN 6 - MATILDA STRUCTURES, KAKSIPYÖRÄINEN RUNKORATKAISU.
Ja sitten loppuu jaarittelu, joten tiukkaa faktaa, miksi kaksi- eikä kolmipyöräinen:
-Runko on helpompi valmistaa.
-Runkoon menee vähemmän materiaalia, kuin kolmipyöräisen runkoon.
Olemme mitoittaneet rungon alumiiniputkella niin, että sillä kestää 100kg painava kuski ajaa 20cm katukiveykseltä alas ja tähän vielä 1,8 varmuuskerroin päälle. Näinkin vahvalla rakenteella painoa tulisi vain noin 10kg.
-Runko on halvempi valmistaa. Kustannusarvio on alle 100e.
-Runkoon on helpompi toteuttaa akselit.
Taakse ei tarvitse kuin laakerointi ja pieni pätkä akselia, eikä eteenkään ihmeitä vaadita. Tämähän taas säästää aikaa, vaivaa ja rahaa akselistoryhmältä. -> Enemmän rahaa ja aikaa elektroniikan toteutukseen tai sitten voidaan panostaa laadukkaampiin muihin komponentteihin.
-Jarrut on helppo toteuttaa koska haarukkarakenteet samantyyppisiä kuin polkupyörissä.
Jarrujen ei myöskään tarvitse olla niin järeät, koska painoa on vähemmän.
-Kun rungossa ja akselistossa säästetään painossa, ei moottorikaan joudu yhtä koville = energiaa säästyy.
-Kevyempi paino mahdollistaa vaihteina polkupyörän vaihteet.
Kestääkö ne kolmipyöräisen massan ja jos ei, niin millä vaihteet toteutetaan, jos toteutetaan?
-Kaksi pyörää = vähemmän kustannuksia ja pienemmät vierintävastukset.
-Kapea runko = pienempi ilmanvastus
====JOULELLA PISIMMÄLLE!
Ja sitten vastineita tähän mennessä vastaantulleille perusteluille, miksi ei kaksipyöräistä vaan kolmipyöräinen:
-"HAAHAA, ei tollasella pysty ajamaan!" http://www.google.fi/search?tbm=isch&hl=fi&source=hp&biw=1647&bih=1041&q=nojapy%C3%B6r%C3%A4&gbv=2&aq=f&aqi=g2g-S8&aql=f&oq= Tarvitseeko tähän vielä lisätä jotain?
-"Kolmipyörä on paras, koska Pisaralla Pisimmälle-kisoissakin käytetään niitä" No, siellä on kyllä renkaiden määräksi säännöissä määrätty joko 3 tai 4 (KYLLÄ SIELLÄ VAAN ON NIIN MÄÄRÄTTY!). Ja onko tullut mieleen, että noilla vehkeillä ajetaan moottoriradoilla mikä on hiukan tasaisempi alusta kuin Lappeenrannan mukulakivet, sekä käännökset ovat loivempia.
-"HÄÄHÄÄ, ette te tolla pysty niitä U-käännöksiä ajamaan!" No miksi kaksipyöräisellä pystyisi ne heikommin ajamaan kuin kolmipyöräisellä, missä ISTUTAAN LÄHES TAKAPYÖRÄN PÄÄLLÄ. Hakekaahan siitä sitten vakautta.
Kaksipyöräisellä voi tulla mutkiin kovempaa, koska ajokkia voi kallistaa, jolloin ei ole pelkoa kaatumisesta. Kaiken lisäksi jalalla saa kaatumistilanteessa ottaa tukea maasta (tämä on tarkistettu projektipäällikkö Marko Kasuriselta). No kolmipyörästä ei taideta kovin nopeasti jalkaa laskea maahan ja etenkin U-käännökset joudutaan ajamaan todella varovaisesti (=kiihdytyksessä menee energiaa hukkaan).
Bye tö wei, tarkistakaapa, mitä esim. täällä sanotaan kolmipyöräisen kääntösäteestä: http://remmi-team.com/content/vehicles/r7/ "TURNING RADIUS 17m"!!! Olikos se katu 6m leveä vai..?
Ja vielä pari tenkkapoota pohdittavaksi kolmipyöräisten väkertäjille:
Mites nuo SAI-, camber- ja caster-kulmat? Laitetaanko aurausta, haritusta vai renkaat vaan suoraan ja toivotaan, että kuski pysyy kadulla? Tulee varmaan aika mielenkiintoinen ohjaustuntuma mutkissa..
Kulmien säädön epäonnistuminenhan tarkoittaa ajettavuuden ja vierintävastuksen huononemista = energiaa tuhlaantuu.
Koska kolmipyöräisestä ei varmaan tuon 17m kääntösäteen vuoksi voida tehdä yhtä pitkää, kuin Pisaralla Pisimmälle tiimien kulkineet, niin etuakseliston (sekä koko rungon) on oltava aika pirun jäykkiä, ettei tekele kaadu kyljelleen mutkissa (=lisää painoa ja kustannuksia).
Näitä ongelmiahan ei muuten kaksipyöräisessä tarvitse pohtia.
HEI, tosi hienoa jos olit yksi harvoista, joka jaksoi lukea tänne asti, eikä masentunut jo puolessa välissä. Nyt oletkin varmasti vakuuttunut meidän runkoratkaisun ylivoimaisuudesta, joten ota yhteyttä tallipäällikköömme Harri Haavistoon harri.s.haavisto@gmail.com ja sovitaan yhteinen miittinki!
LUT Sammio 2 jatkojalostaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston SAMMIO -projektioppimistyöskentelyä teknillisen tiedekunnan LUT Metallin ja LUT Energian kone- ja sähkötekniikan koulutusohjelmien sekä kielipalveluiden yhteistyönä. LUT Sammio 2 viitoittaa tietä itse ja yhdessä etsimiseen ja tekemiseen, aidon yhteistyön arvon ymmärtämiseen, motivaation, innostumisen ja kilpailuhengen merkityksen sisäistämiseen. Kokonaisuus kuuluu yhtenä osana LUT:n Green Campus -hankkeeseen.
LUT Metallin ja LUT Energian yhteisen LUT Sammio2 -projektin ideana on rakentaa sähkömoottorilla kulkevia kulkupelejä, joilla tullaan kilpailemaan keväällä 2012 Suomen mittakaavassa ainutlaatuisessa Joulella Pisimmälle -kilpailussa Lappeenrannan satamassa. Kilpailu on osa Lappeenranta GP 2012 -tapahtumaa. Konetekniikan opiskelijat vastaavat ajopelien mekaniikan suunnittelusta ja valmistuksesta, sähkötekniikan ryhmät pitävät huolen sähkökäytön suunnittelusta. Kokonaistavoitteena on saada aikaan mahdollisimman energiapihi ajopeli. Tämä projektiblogi valaisee ryhmien ja muiden projektiin tavalla tai toisella liittyvien henkilöiden kuulumisia tiellä kohti lopullista tavoitetta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti